Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

NÄITÄ USEIMMITEN KYSYTÄÄN:

Sähkölinja-asiat

Yksityistien käyttöoikeus

Jokamiehenoikeus

Kuka omistaa vedet

Kiinteistön rajan paikka

Maisematyölupa

Rantarakennusoikeus

Rantaviivan muuntaminen

Natura 2000 –suojelu

METSO -suojelu

 

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 

 

Miten sähkölinjojen korvaukset määräytyvät?

Maankäytön kannalta sähkölinjoja on kahdenlaisia: jakelulinjat ja voimajohtolinjat.
Jakelulinjoja ovat 45 kW ja sitä pienemmät johdot. Ne rakennetaan maanomistajan maille joko sopimalla asiasta kirjallisesti tai yhtiö voi hakea kunnalta johdon pakkosijoitusoikeuden. Molemmissa tapauksissa maanomistajalle tulee maksaa kaikki taloudelliset menetykset täysimääräisesti.
Voimajohtolinjoja ovat 110 kW ja sitä suuremman linjat. Ne rakennetaan aina lunastustoimituksessa myönnetyn oikeuden perusteella. Lunastustoimituksessa määrätään korvaukset täyden korvauksen periaatteella. Kaikki korvauspäätökset tekee ulkopuoliset, eli toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä.


OHJEENI MAANOMISTAJALLE: Älä allekirjoita huonoa sopimusta! Kysy asiantuntijalta ensin.
Jos tarvitset lisätietoa sähkölinja-asioista, niin ota yhteyttä: yritys.tornberg@gmail.com

 

Kuka saa käyttää yksityistietä?

Yksityistie on tien osakkaiden omaisuutta. Tietä saa käyttää ajoneuvoliikenteeseen vain osakkaat. Tähän pääsääntöön on poikkeus:
- jos tie on saanut rakentamisavustusta kunnalta tai valtiolta, tie on pidettävä auki kaikkien kulkea 10 vuotta viimeisen avustuserän kuittaamisesta.
- jos tie on saanut kunnalta tai valtiolta kunnossapitoavustusta, tie on pidettävä auki kaikkien kulkea sinä kalenterivuonna, jona kunnossapitoavustusta on kuitattu
Jokamiehenoikeudella yksityistietä saa kulkea samoin periaattein kuin maastossakin.
Jos tarvitset lisätietoa yksityistie-asioista, niin ota yhteyttä: yritys.tornberg@gmail.com

 


Mitä ovat jokamiehenoikeudet?


Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistuksesta. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa. Suomessa jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet koskevat myös ulkomaalaisia. Ne perustuvat maan tapaan.
Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla. Erityisesti on huolehdittava, ettei kenenkään kotirauhaa rikota. Lainsäätäjä ei ole asettanut tarkkaa rajaa sille, kuinka monen metrin päähän pihapiiristä kotirauha yltää. Jokaisen on itse arvioitava ja ymmärrettävä sopivaisuuden raja.
Jokamiehenoikeutta ei ole Suomessa laissa määritelty, vaan jokamiehen oikeuksiin kuuluu se, mitä perinteisesti on pidetty kohtuullisena. Usein jokamiehenoikeus on tulkinnanvaraista, kuten se, mikä on tilapäistä käyttöä tai kotirauhan piiriin kuuluvaa piha-aluetta. Tässä jokaisen on käytettävä omaa harkintaansa, luvan pyytäminen maanomistajalta ei yleensä ole haitaksi.

 

Kuka omistaa vedet?

Suomessa vesialueet ovat pääosin tilojen yhteisomistuksessa niillä osuuksilla, jotka isojaossa ja sen jälkeisissä tilojen osittamisissa on muodostunut. Jonkin verran on myös jaettuja vesialueita varsinkin meren rannikolla. Tällöin vesialueella on kiinteistörajat niin kuin maa-alueillakin. Isot sisävesien ulappa-alueet ja meren ulappa ovat valtion omistuksessa.
Vettä aineena sen sijaan ei omista kukaan. Tämä koskee sekä pohjavettä että pintavettä. Vain siinä tilanteessa, että kiinteistön omistaja on tehnyt kaivon ja saanut siihen tulemaan vettä, on tämä vesi kaivon omistajan omaa.

 

Miten määräytyy kiinteistön rajan paikka?

Kiinteistön rajat on aina määritetty kiinteistötoimituksessa. Esimerkiksi kiinteistön omistajien keskinäinen sopimus rajan paikasta ei riitä rajan lopulliseksi ja pysyväksi paikaksi. Sopimus voidaan aina purkaa!
Jos rajan paikan maastossa osoittavat rajamerkit, pyykit ja viisarit, ovat hävinneet, määritetään rajan paikka rajankäyntitoimituksessa tai jossakin muussa kiinteistötoimituksessa. Kun rajan oikeata paikkaa selvitetään, pyritään maastosta etsimään viitteitä paikasta. Tällaisia ovat mm. aidat ja aidanteet, maassa olevat rajan mahdolliseen paikkaan viittaavat mittakepin jäänteet, selvät linja-aukot metsässä, kivirauniot, jne. Karttatarkastelusta saadaan usein hyviä viitteitä, tilusten pitkäaikainen käyttö, vanhojen ihmisten muistelukset rajantekoajan olosuhteista jne. antavat viitteitä rajan oikeasta paikasta. Lopullisesti rajan paikan päättävät kiinteistötoimituksessa toimitusmiehet, toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä.

 

Mihin tarvitaan maisematyölupa?

Kunnan maisematyölupa tarvitaan aina sellaiseen maanrakennustyöhön, puiden kaatoon tai muuhun näihin verrattavaan maisemakuvaa muuttavaan toimenpiteeseen
-  asemakaava-alueella
- yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; sekä
- alueella, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai
- alueella, jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin erikseen määrätty.
Maisematyölupaa ei tarvita
- yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka
- myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä
- vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan.
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa tarkoitettu lupa.
Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- ja maisemakuvaa.
Alueella, jolle kunta on määrännyt rakennuskiellon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai jolle yleiskaavan laatimista varten on määrätty toimenpiderajoitus, lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään yleiskaavassa olevan erityisen määräyksen nojalla taikka asemakaava-alueella, missä kaavaa ei ole päätetty muuttaa, lunastusvelvollisuudesta on voimassa, mitä maa-aineslain 8 §:ssä säädetään.
Jos lupa muuhun toimenpiteeseen mainituilla alueilla evätään eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan, hänellä on oikeus saada kunnalta tai, jos alue on tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tältä korvaus vahingosta, joka hänelle siitä aiheutuu.
Jos tarvitset lisätietoa maisematyölupa-asioista, niin ota yhteyttä: yritys.tornberg@gmail.com

 

Paljonko on maanomistajan rantarakennusoikeus?

Maanomistukseen kuuluu yhtenä keskeisenä oikeutena oikeus rakentaa omalle maalle haja-asutusmaisesti. Rantarakentaminen kuitenkin edellyttää tämän oikeuden käyttämiseksi, että alueelle on tehty joko asemakaava, maanomistajan oma ranta-asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava (usein rantayleiskaava). Jos kaavaa ei ole, on haettava poikkeuslupa ELY-keskukselta.
Maanomistajan rantarakennusoikeus on normaalitilanteessa n. 3-5 mökkipaikkaa luonnonrantaviivaa kohden.
Kaavoituksen yhteydessä rantaviiva muunnetaan muunnetuksi rantaviivaksi. Kaavoittajien keskuudessa on yleistynyt tapa käyttää 1970-luvulla Etelä-Savon seutukaavaliitossa tehtyä rantaviivan muuntamismenetelmää. Maanomistajien kannalta tämä muuntamismenetelmä on huono: se poistaa luonnonrantaviivasta keskimäärin puolet pois! Tätä muuntamismenetelmää ei pitäisi käyttää kuntakaavoituksessa.
Jos tarvitset lisätietoa rantarakentamiseen liittyvistä asioista ja rantarakentamiskorvauksista, niin ota yhteyttä: yritys.tornberg@gmail.com

 

Mitä on Natura 2000 –suojelu?

Natura 2000 –alueet ovat EU:n laajuisten suojelutavoitteiden perusteella valittuja suojelualueita, joilla luonnonsuojelu pyritään toteuttamaan rajoittamalla alueen normaalia maankäyttöä mahdollisimman vähän. Sellainen hankkeen toteuttaminen tai suunnitelman tekeminen, joka saattaa merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella kyseinen kohde on valittu Natura 2000:een, on kiellettyä. Tällainenkin hanke tai suunnitelma voidaan toteuttaa, mutta se edellyttää erityistoimia.
Natura 2000 –alueet on valittu EU:n luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Alueiden valinnan perusteena ovat olleet tietyt direktiivien mukaiset alueella esiintyvät luontotyypit ja lajit. Natura 2000 suojelee varsinaisesti vain näitä luontotyyppejä ja lajeja. Suomen Natura 2000 -verkosto on tosin koottu suurimmalta osaltaan kotimaisista luonnonsuojeluohjelmien kohteista.
Natura 2000 –suojelu mahdollistaa maanomistajan pitää omistamansa maat omistuksessaan. Vain poikkeustapauksissa valtio voi pakolla ottaa myös omistusoikeuden alueisiin.
Jos tarvitset lisätietoa Natura 2000 -asioista ja Natura –korvauksista, niin ota yhteyttä: yritys.tornberg@gmail.com

 

Mitä on METSO –suojelu?

METSO -suojelun tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Toimenpiteet yksityisillä mailla perustuvat metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Aloite suojelusta voi tulla metsänomistajalta tai metsä- tai ympäristöalan ammattilaiselta.
METSO -suojelu voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:
1. Pysyvä suojelu
- alueesta voidaan tehdä yksityinen suojelualue. Alue säilyy metsänomistajan omistuksessa. ELY-keskus tekee suojelualueen perustamispäätöksen, jossa määritellään tarkasti alueen suojelun tavoitteet ja käytön rajoitukset sekä yhdessä sovittu korvaussumma. Korvaus perustuu suojelun aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Korvaus on kokonaan verovapaa.
- alue voidaan myydä valtiolle käyvällä hinnalla. Metsänomistaja siis luopuu alueen omistuksesta.  Korvaus on verovapaa.
- alueen vaihto valtion kanssa. Vaihdettavien omaisuusosien tulee olla samanarvoiset tai muutoin on käytettävä välirahaa.
2. Määräaikainen suojelu
- metsänomistaja voi sopia alueen määräaikaisesta, kymmenen vuoden suojelusta metsäkeskuksen kanssa (sopimuksesta käytetään nimitystä ympäristötukisopimus)
- luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu. Sopimus tehdään ELY-keskuksen kanssa yleisimmin kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
3. Metsäluonnonhoito
- luonnonhoito on yleensä luonnon erityisarvojen lisäämistä, ylläpitämistä ja metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi (esim. lähteen kunnostus, kuusien poistaminen lehtometsästä) yhdessä sovituilla hoitokeinoilla. Luonnonhoitohankkeista sovitaan metsäkeskuksen kanssa.

 

KYSY MITÄ VAAN…


 

auttaa Sinua asiantuntijana kaikissa ympäristö- ja maankäyttöön liittyvissä asioissa kuten:
- asiamiestoiminta toimeksiantosopimuksen pohjalta
- edunvalvontatoiminta mm. lunastustoimituksissa, kaavoitukseen liittyvissä asioissa, luonnonsuojelukorvausneuvotteluissa
- asiantuntija-apua perinnönjakoon, kiinteistönjakoon, perunkirjoitukseen, jakosopimukseen ja testamentin tekoon
- asiantuntija-arvioita erilaisten kiinteistöjen arvioinnissa, kuten maatilat, asunnot, loma-asunnot, ranta-alueet, maa-ainesalueet, kaava-alueen asuin-, toimisto- ja teollisuustontit, liikekiinteistöt

Kysy mitä vaan ympäristö- ja maankäyttöasioista: yritys.tornberg@gmail.com